Pyhätunturi -Luosto (n. 47km)

Miten me kuljettiin reitille: Ei ole rengasreitti, joten Meno: Juna Rovaniemi, bussilla reitille (Käyräsvaara)

"Maali" Pyhätunturi. Sieltä bussilla Kemijärven asemalle ja junalla Helsinkiin.

Reitin pituus: Riippuen kohteista, mitkä valitset. Meidän reitti n. 47km. Vaativuus:

Hyvin merkitty. Jyrkkiä nousuja reitillä kyllä. Ja säät vaihtelevat.

Hyvät kengät jalkaan kivikkoja silmällä pitäen.

Nähtävyyksiä mm. Ukko-Luoston huippu Noitatunturin huippu Iso-Kuru

Vaelsimme ystäväni Maijan kanssa syksyllä 2018 ruska-aikaan Pyhä-Luoston vaellusreitin.

Matkasimme reitin alkuun ensiksi Helsingistä yöjunalla Rovaniemelle. Alunperin suunnitelmissa oli juuri junalla matkustaminen, ihan ekologisista syistä, mutta koska VR:n hinnat olivat hurjat niin jouduimme jonkin aikaa pyörittelemään vaihtoehtojamme. Jopa vähän ärsytti se, että lentämällä olisimme sekä nopeammin että monta sataa euroa halvemmalla Rovaniemellä. Lopulta päädyimme kuitenkin junamatkaan. Ostimme nukkumahytin toiseen suuntaan ja toiseen suuntaan suunnitelmissa oli yrittää nukkua istumapaikoilla. Nautittuamme kuitenkin makoisat kalakeitot ravintolavaunussa, alkoi uni maittamaan, ja ostimme hytin myös menomatkalle. Nukkumahytissä oli sujuvampaa, kuin olisin arvannutkaan, joten iso suositus sille. Hyvillä unillahan jaksaa vaeltaa paremmin. Sitä paitsi, itselleni tämä oli ensi kerta nukkumahytissä, ja olin ihan täpinöissäni mm. monikäyttö vessa-suihkusta. Ooo, seinä kääntyy! Oo!

Rovaniemellä vaihdettiin bussiin, joka vei meidät reitin alkuun. Bussikuskit on yleensä ihanan avuliaita, joten voi hyvin pyytää, että kerrothan kun ollaan reitin alkupäässä Käyräsvaarassa.

Reitin alkuosa, n. 5 kilometriä muistaakseni kuljimme kansallispuiston ulkopuolella. Päästyämme kansallispuiston puolelle, vastaan tuli ensimmäinen autiotupa, missä pysähdyimme lounastamaan ja täyttämään vesipulloja. Olen lanseerannut itselleni moton "päivän paras hetki - eväshetki". Ruoka on tärkeää reissuilla, jotta jaksaa. Tämän sanottuani, en kuitenkaan ole mikään kulinaristimatkailija, sillä en muutoinkaan ole niin gourmetin perään, vaan lähinnä simppeleiden makujen ja suuren määrän. Tässä mitä pakkasin mukaan vaellukselle, toki ruokien hankkimista ja tavaroiden pakkaamista jaoimme ystäväni kanssa.

Mitä ruokaa meillä oli mukana? Olen huomannut, että jos en syö n. 1-1,5h välein jotain pientä vaeltaessani, iskee väsy, huvittamisen loppuminen ja lopuksi känkkäränkkä. Usein en tunne näläntunnetta, vaan tosiaan ensimmäinen merkki on se, kun ajattelen, että ei enää huvita kävellä. Tällöin vettä ja ruokaa vähän napaan, niin johan alkaa jalka taas nousemaan. Meillä oli tässä reissussa ruokaa mm. pari pussia kikhernepastaa

Pestopurkki

Tonnikalaa (MSC) Kuppikuuma kanttarellikeittopussit - kastikkeeksi perunamuussin sekaan Soijarouhetta Puurohiutaleet Puurovalmispussi

Kahvia ja teetä.

Sekä eväinä pähkinä-rusina-pilkottu lakritsitaateli -sekoitusta (ihan parasta!) , muutamia muita patukoita sekä popcornin siemeniä ja öljyä.

Vettä otimme suoraan juoksevasta purosta ja keitimme sen ensiksi, pastan keittoa varten.

Vettä kannan yleensä mukana 2 x 2l liquid pack (camel pack) sekä yhden Platypus yhden litran pehmopullon, joka siis tyhjänä menee pieneen tilaan, mutta toimii pullon kaltaisena lisäsäilytystilana. Tähän on hyvä esimerkiksi sekoittaa urheilujuomaa matkalla. Vettähän kannattaa olla reilusti mukana. Toki jokainen kannettu kilo väsyttää, joten tarkista ennen reitille lähtöä, missä reitillä saa täytettyä juomapulloja.

“Nerokas retkiherkku leiriin on popcornin siemenet ja öljy. Keittimellä popcornit tulee ihan sekunneissa. Ja öljyä on muutenkin hyvä olla mukana, ja lisätä sitä ruokaan, erityisesti pitkillä vaelluksilla.”

Mitä yleensä pakkaan mukaan?

Itsehän olen itseasiassa kovinkin tarkka rinkan painosta. Koska rinkan paino alkaa joka tapauksessa jossakin vaiheessa matkaa ottamaan päähän, pyrin minimoimaan painon jo lähtökohtaisesti. Vaatteita ei tarvitse joka päivälle uusia. Olen ajan kuluessa satsannut Merinovilla- (cruelty freehen kannattaa kiinnittää huomiota. Itse tajusin tämän vasta vähän aika sitten.) ja villatuotteisiin, koska ne kuivahtavat nopsaan, pitävät lämpimänä ja viileänä ja putsaavat vähän kuin itse itsensä. Kevyet ja samalla toimivat varusteet ovat kyllä usein hintavia, joten oma vaellusvarastoni on vuosien keräämisen tulos.

Yksi tärppi mikä on hyvä teltassa. Kattoon ripustettava valo, mikä toimii myös vara-akkuna. Meillä on tälläinen Fu:itech Lantern ja se on ihan mahtava, koska tällöin teltassa ei tarvitse taiteilla otsalamppu päässä, vaan olo on kuin olohuoneessa.

Kuva: Maija Kangas

Pyhä-Luosto ei ole rengasreitiksi suunniteltu, joten päätimme vaelluksen Pyhätunturille, josta tarkoitus oli lähteä bussilla Kemijärven rautatieasemalle ja sieltä taas yöjunassa kohti kotia. Ystävälläni Maijalla ja minulla on tapana kävellä pitkää päivää ja nopeampaa kuin ehkä tarpeenkaan, ja toisena mietimme, että käveltäisiinkö kuitenkin seuraavana päivänä oikein pitkään ja mentäisiin vikaksi yöksi hotelliin. Soitin Hotelli Pyhätunturiin, josta sekä löytyi huone, he lupasivat pitää saunan meille lämpimänä kun tultaisiin myöhään ja myös varoittivat säästä, jonka vuoksi ei kannattaisi tulla Noitatunturin ylitse. Näistä neuvoista innostuneena jolkottelimme pitkän päivän hotellin sauna ja aamupala sekä turhanpäiväiset ihanat telkkariohjelmat mielessä. Loppuhuomiot: -Ihan mahtava reitti. -Nähtävyydet hienoja. -Ruska-aikaan erityisesti ihan must. -Pyhätunturin päässä reitti on enemmän turistinen, joten varaudu siihen. Muutoin reitillä sai kävellä omassa rauhassa.